Toimitus / Natural Goods Company

5 MYYTTIÄ ALKOHOLISTA

toukokuu 12, 2017,
Natural Goods Company

Alkoholi on yksi kosmetiikkaan liitetyistä suurista myyteistä. Olet varmasti kuullut, miten alkoholi kuivattaa ja ärsyttää ihoa. Ehkä joku tuttusi noudattaa muistisääntöä “mitä korkeammalla INCI-listassa alkoholi on, sitä suurempi määrä sitä tuotteessa on”.  Onko asia niin, miten urbaanit legendat antavat ymmärtää?

 

VÄITE 1: ALKOHOLI KUIVATTAA IHOA – EI PIDÄ PAIKKAANSA

Hyvin yleinen harhaluulo on, että alkoholia sisältävä kosmetiikka kuivattaisi ihoa. Kliinisten tutkimusten perusteella alkoholin käyttö pinnallisesti ei kuitenkaan lisää kosteuden haihtumista iholta*.

 

VÄITE 2: ALKOHOLI ÄRSYTTÄÄ IHOA – EI PIDÄ PAIKKAANSA

Useat tieteelliset ja kokeelliset tutkimukset osoittavat, että alkoholi ei ärsytä ehjää ihoa. Varsinaisia allergisia reaktioita alkoholille ei ole raportoitu koskaan. Esimerkiksi käsidesien sisältämän alkoholin ihoärsyttävyys on erittäin minimaalinen. Vahvaa alkoholia (70-80% etanolia vedessä) on esimerkiksi käytetty jo vuosisatoja kirurgisten operaatioiden yhteydessä ihon desinfiointiin ilman ongelmia.

Kun juon viskiä tai kirkasta viinaa, suutani polttaa! Alkoholi noin 40-prosenttisena ärsyttää limakalvoja. Tämä on niin sanotun “tiukan viinan” eli vahvojen alkoholien alkoholipitoisuus. Ärsytys vähenee merkittävästi, kun pitoisuus laskee alle 15-20% – et enää irvistele juodessasi viiniä. Alkoholi ei käytännössä ärsytä ihoa, kun pitoisuudet laskevat alle 10%. Sama koskee muitakin säilöntäaineita, kuten orgaanisia happoja, kun pitoisuus laskee selvästi alle 1%. Ihoärsytys koskee usein niitä tuotteita, joissa säilöntäaineita käytetään sellaisenaan tai väärinä pitoisuuksina. Yksittäisiä ihoreaktioita ei voida tietenkään koskaan sulkea pois. Jos iho on jo valmiiksi ärtynyt, alkoholi voi aiheuttaa hetkellistä polttavaa tunnetta.

Etanolia voidaan erikseen lisätä tuotteisiin parantamaan säilyvyyttä, koska luonnollinen alkoholi on kaikkein lempein säilöntäaine. Sen haitallisuus (toxicity) on 10 kertaa pienempi kuin butyyliparabeenin ja neljä kertaa alhaisempi kuin orgaanisilla hapoilla tai fenoksietanolilla (phenoxyethanol), joka on yksi miedoimmista tavanomaisessa kosmetiikassa käytetyistä säilöntäaineista.

Se tarkoittaa siis sitä, että luonnonkosmetiikassa käytetyillä säilöntäaineilla on merkittävästi pienempi haitta (dermal toxicity) ihon kautta käytettynä verrattuna perinteisiin synteettisiin säilöntäaineisiin (parabeenit, fenoksietanoli).  Lopullisen formulaation turvallisuuden määrittelevät dermatologiset testit ja kuluttajatestit. Mitä enemmän kosmetiikan valmistajat ovat etsineet alhaisimpia pitoisuuksia ja tehokkaimpia yhdisteitä säilöntäaineista ja aseptisista tuotantomenetelmistä, sitä hellempiä kosmeettisista tuotteista on tullut.

Koska ihonhoidollisesta näkökulmasta etanoli on miedoimpia säilyvyyttä parantavia aineita, sitä pidetään turvallisena vaihtoehtona myös herkälle ja kuivalle iholle suunnatuissa tuotteissa. Hieman korkeampia etanolipitoisuuksia saatetaan käyttää tuotteissa, jotka on suunniteltu rasvaisen ja sekaihon hoitoon, jolloin haetaan tehokkaampaa antimikrobista vaikutusta. Etanoli toimii kosmetiikassa myös kuljettimena, sillä se edistää useiden aktiiviaineiden imeytymistä.

VÄITE 3: ALKOHOLI IMEYTYY IHOON – EI PIDÄ PAIKKAANSA

Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että alkoholin imeytyminen ihoon on merkityksettömän pientä. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöiden iholle siveltiin vahvaa alkoholia ja sen jälkeen heistä otettiin verinäyte. Yhdenkään koehenkilön verinäytteestä ei löydetty alkoholia. Alkoholia ei imeydy mitattavia pitoisuuksia ihoon, koska se haihtuu nopeasti iholta heti levityksen jälkeen. Toisin sanoen alkoholin kemiallinen koostumus on sellainen, että ihoon imeytyminen on hyvin alhaista. Alkoholia voi siis turvallisesti käyttää iholla.

 

 

VÄITE 4: ALKOHOLIA SISÄLTÄVÄT KOSMETIIKKATUOTTEET VAURIOITTAVAT IHOA – EI PIDÄ PAIKKAANSA

Poiketen monista muista kosmetiikan säilyvyyttä lisäävistä aineista, alkoholi haihtuu iholta sekunneissa. Alkoholi auttaa takaamaan kosmetiikkatuotteen mikrobiologisen turvallisuuden koko säilyvyysajan, mutta kun tuote levitetään iholle, alkoholi haihtuu nopeasti. Etanolin iholta haihtumisen puoliintumisaika on vain 11.7 sekuntia. Suurin osa tavanomaisen kosmetiikan säilöntäaineista taas ei ole nopeasti haihtuvia, jolloin niitä imeytyy myös ihoon.  Aineiden kerrostuminen nostaa ihovaurioiden ja allergisten reaktioiden riskiä, kun tuotteita käytetään pitkään.

MÄÄRITTÄÄKÖ SIJAINTI INCISSÄ TUOTTEEN ALKOHOLIMÄÄRÄN? EI AINA.

On totta, että INCI-listaukseen lisätään tuotteet siinä järjestyksessä, miten paljon niitä tuotteessa on. Tätä ei voi tulkita kuitenkaan niin yksiselitteisesti. Vaikka INCI alkaisi aineilla aqua ja alcohol, jonka jälkeen tulee liuta hoitavia kasviuutteita, se ei silti tarkoita, että alkoholia olisi tuotteessa toiseksi eniten heti veden jälkeen. Kasviuutteet voivat yhdessä muodostaa tuotteen koostumuksesta prosentuaalisesti alkoholia isomman osan. Luonnonkosmetiikkatuotteissa etanolin määrä on yleensä aina alle 30% eli hoitavia aineita tai vettä on enemmän. Pitoisuuksien määrät ovat kuitenkin liikesalaisuuksia, eikä niitä ilmoiteta luonnon- eikä tavanomaisessa kosmetiikassa.

 

 

MONIKÄYTTÖINEN ALKOHOLI

Alkoholi on tunnettu jo tuhansia vuosia ihmiskunnan historiassa, ja sille on ollut useita erilaisia käyttötarkoituksia alkoholijuomien, lääkevalmisteiden, siivousaineiden ja monien eri teollisuustuotteiden raaka-aineena. Antimikrobisten ominaisuuksiensa ansiosta alkoholi on myös ollut tärkeä ainesosa luonnonkosmetiikan valmistuksessa.

Termiä alkoholi käytetään useimmiten puhuttaessa etyylialkoholista eli etanolista. On olemassa myös synteettistä etyylialkoholia, mutta sertifioitu luonnonkosmetiikka voi sisältää vain kasviperäistä luonnollisia alkoholia. Tämä, myös alkoholijuomissa esiintyvä alkoholi, on väritön, haihtuva ja miedon tuoksuinen neste. Luonnonkosmetiikassa käytettävä etanoli on yleensä bioetanolia, joka on valmistettu luomulaatuisesta viljasta tai perunasta. Huomioi, että luonnonkosmetiikassa käytetään myös rasva-alkoholeja, jotka voivat hämätä nimellään, jossa esiintyy sana alcohol (cetyl alcohol, cetearyl alcohol). Nämä rasvaa-alkoholit toimivat tuotteissa emulgaattoreina ja samalla ne hoitavat ja kosteuttavat ihoa. Ne eivät siis nimestään huolimatta ole etanolia.

Tekstissä käytetyt lähteet:

Ahmed-Lecheheb D, Cunat L, Hartemann P, Hautemaniere A. Prospective observational study to assess hand skin condition after application of alcohol-based hand rub solutions. Am J Infect Control. 2012;40:160–164*

Kirschner, M.H., Lang, R.A., Breuer, B. et al. Langenbecks Arch Surg (2009) 394: 151, Transdermal Resorption of an Ethanol- And 2-Propanol-Containing Skin Disinfectant
Kramer A, Below H, Bieber N, Kampf G, Toma CD, Huebner NO, Assadian O. Quantity of ethanol absorption after excessive hand disinfection using three commercially available hand rubs is minimal and below toxic levels for humans. BMC Infect Dis. 2007 Oct 11;7:117.

Andrew Maier, Jerald L. Ovesen, Casey L. Allen, Raymond G. York, Bernard K. Gadagbui, Christopher R. Kirman, Torka Poet, Antonio Quiñones-Rivera, Safety assessment for ethanol-based topical antiseptic use by health care workers: Evaluation of developmental toxicity potential, Regulatory Toxicology and Pharmacology, Volume 73, Issue 1, October 2015, Pages 248-264, ISSN 0273-2300, http://dx.doi.org/10.1016/j.yrtph.2015.07.015.

Pendlington R.U. (2001). Fate of ethanol topically applied to the skin. Food Chem. Toxicol., 39, 169174.

Mádara 2016 / Lotte Tisenkopfa-Iltnere 

Kommentointi suljettu

Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.

You are about to remove a gift product. If you continue, it will not be added to your cart again.