Marimiina / Kohtuudella kaikkea

Kuin Ellun kanat – rentoutumisen tärkeydestä

22.7.2018,
Marimiina / Kohtuudella kaikkea

Kesä on ihan parasta aikaa opetella rentoutumaan. Ja pöh, sanoisi vanha kansa. Vain laiskat rentoutuvat, työ ennen huvia, itku pitkästä ilosta. Ja mitä vielä.

Meidän luterilainen etiikkamme viittaa aivan liian helposti kintaalla rentoutumiselle. Sitä yhäkin varjostaa negatiivinen kaiku ja laiskuuden leima.  On hienoa sanoa, että on kiireinen, eikä ehdi lepäämään. Se lisää arvostusta. Tämä aika on kuitenkin pian ohi. Malta lukea tämä blogi, ja opit ymmärtämään miksi rentoutuminen ja laiskottelu ovat hurjan tärkeää.

 

Tiede kehittyy hurjaa vauhtia. Onneksi. Olemme nyt aivan eri paradigmalla kuin kymmenen vuotta sitten. Toisaalla mikrobiologia ja bakteerien tutkimus on edennyt aimoharppauksin, ja toisaalla aivojen biokemian tutkimus ja stressin roolin ymmärtäminen on edennyt luotijunan lailla. Tähän voisi vielä lisätä liikuntatieteiden tutkimuksen, joka tukee muiden alojen tutkimusta, ja joka avaa ymmärrystä siitä, miksi henkinen ja psyykkinen hyvinvointi lisää fyysistä suorituskykyä.

Palataan ensin aivoihin. Aivomme tarvitsevat ärsykettä, ja ne tarvitsevat lepoa. Emme ole robotteja, jotka jaksavat painaa ilman taukoja (ja ilman asianmukaista polttoainetta). Nykyisin tutkijat ovat avoimesti sitä mieltä, että tämänhetkinen työrytmi on naurettavaa ja syö tulosta. Tarvitsisimme paljon lyhempiä työpäiviä ja enemmän lepoa. Kahdeksan tuntia päivässä on aivoille ja niiden tuottavuudelle liikaa. Nykytutkimuksen valossa aivot jaksavat keskittyä maksimillaan 45 minuuttia kerrallaan. Vähän niin kuin koulussa, ainakin ennen vanhaan.

Kuinka monella on tänä päivänä tähän mahdollisuus? Meiliboksit paukkuvat, ja puhelin soi taukoamatta. Aivot joutuvat käsittelemään monenlaista informaatiota samanaikaisesti. Jos aivomme toimisivat samaan tapaan kuin tietokone, ne huutaisivat syntax error’ia päivittäin.

Aivoja siis täytyy lepuuttaa. Ideaalifrekvenssi on 45 minuutin välein. Jos se on liian haastavaa, napaa viisiminuuttisia taukoja aina kun pystyt. Ja tauolla tarkoitan sitä, että annat aivojen olla rauhassa. Et mieti tulevaa, et mennyttä, etkä suorita. Parasta olisi pienten vauvojen päristelyn imitoiminen, pitkät uloshengitykset (meditointi!) tai hymistely. Samanaikainen rento kehon fyysinen ärsytys tekee hyvää: Kävele korttelinympäri, venyttele, tee kyykkyjä ja tanssi hyvän biisin tahtiin. Tämä antaa aivoillesi tauon loputtomasta tietojenkäsittelystä ja analysoinnista. Liikkeessä on sekin hyvä puoli, että se lisää insuliinin aktiivisuutta ja vie siten kauemmaksi insuliiniresistenssistä. Se hapettaa myös aivoja, joka antaa niille lisää energiaa.

Yksistään päivätauot eivät aivoille riitä. Aivot tarvitsevat kunnon yöunet, makuuasennossa. Makuuasennossa nukkuessa keho starttaa aivojen puhdistusoperaation, jossa aivot putsataan kaikesta ”tomusta” – myrkyistä, kuormittavasta informaatiosta ja kaikesta siitä, jolle ei ole saatu käskyä säilyttää. Tähän tarvitaan myös melatoniinia, joten päikkärit eivät puhdistusohjelmaa käynnistä. Tämä yöllinen toimenpide pitää meidän hengissä. Tunnistat ehkä sen fiiliksen lentomatkan tai unettoman yön jälkeen, kun kävelet kuin sumussa, aivot eivät toimi ja kaikki vaikuttaa epäselvältä. Se johtuu siitä, että aivojen yöpesua ei ole tapahtunut.

Tällä kaikella tähtään siihen, että meidän pitää opetella rentoutumaan. Olemaan kuin ellun kanat. Hyvällä omallatunnolla ja hymyissä suin. Jos joku ei tätä hyväksy, huono juttu hänelle. Hän pilaa aivonsa ennemmin tai myöhemmin. Lomalla opettelu on helpompaa. Päivää ei rytmitä työnteon tiukka tahti ja arjen kellotus.

Aivojen lisäksi en voi olla mainitsematta stressiä, vaikka se vähän kulunut aihe onkin. Sillä on iso merkitys rentoutumisen onnistumisessa. Yritäpä rentoutua silloin, kun stressi nostaa hikikarpaloita otsalle. Eikä se kysy oletko lomalla vai et. Nykytiede väittää jo, että vähintään 70% sairauksista on tavalla tai toisella stressin laukaisemia. Minä uskon, että prosenttiluku on vieläkin suurempi.

Olen aiemminkin kirjoittanut autonomisen hermoston toiminnasta, eli sympaattisen ja parasympaattisen hermoston vuoropuhelusta. Sympaattinen on hajottava, katabolinen ja aktivoituu stressitilanteessa. Parasympaattinen puolestaan rentouttaa, korjaa, eheyttää ja edistää kehon kaikkia aineenvaihduntaprosesseja. Toisin sanoen parasympaattisen hermoston toiminta on kaiken paranemisen edellytys.

Ja mitä tapahtuu stressissä. Parasympaattinen hermosto lamaantuu. Paraneminen pysähtyy. Keho ei pysty tuottamaan tarvitsemiaan yhdisteitä ylläpitämään ns. homeostaasia, joka puolestaan on välttämätön terveyden ylläpitämiselle ja saavuttamiselle.

Liikuntatiede lisää tähän oman arominsa. Parasympaattinen hermosto mahdollistaa myös lihasten kehittymisen, ja sen normaali toiminta on ehdottoman tärkeää fyysisen kunnon ylläpitämisessä. Tästä syystä huippu-urheilijat keskittyvät jopa 80-prosenttisesti lihasten huoltoon ja palautumiseen. Vain 20% kaikesta ajasta käytetään kovaan treenaukseen ja huippusuorituksiin. Liikuntatiede suosittelee samaa jakaumaa ihan jokaiselle arkiliikkujalle. Toisin sanoan kevyehköön arkiliikuntaa ja palautumiseen pitäisi käyttää 80% ajasta, ja vain 20% kovaan treenaamiseen. Kolme pumppia viikossa tai neljä tuntia salia ei siis riitä. Keho ei pysty palautumaan, lihakset eivät kasva, paino ei putoa, eikä kehitystä tapahdu. Kuulostaako tutulta?

 

Pääsen jälleen kerran lempiaiheeni äärelle: kohtuus kaikessa. Sekä kehomme että aivomme tarvitsevat ärsykettä, stressiä, kiirettä, liikettä ja kaikenlaista hälinää. Mutta ne tarvitsevat vielä enemmän lepoa, rentoutta, naurua, leikkiä ja arjen kepeyttä. Rokulipäivät, pyjamabileet ja ihan perinteinen laiskottelu ovat mitä parasta terapiaa niin aivoille kuin keholle. Tiedetään, että tästä tykkää myös suolisto ja siellä asustavat bakteerit.

Aina ei siis tarvitse – eikä edes saa – suorittaa ja olla saatavilla. Olen valmis lyömään vetoa siitä, että uusi musta on osata olla kenttien ulkopuolella, tavoittamattomissa. Oletko sinä valmis? Annatko itsellesi vuoden parhaan lahjan, ja uskallat olla kuin ellun kanat? Vaikka koko kesäloman. Olet sen arvoinen.

 

0 0 votes
Article Rating
Ilmoitukset kommenteista
Ilmoita
guest
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Back to top

You are about to remove a gift product. If you continue, it will not be added to your cart again.