Marimiina / Kohtuudella kaikkea

Olisiko kahvi sittenkin terveellistä?

tammikuu 15, 2020,
Marimiina / Kohtuudella kaikkea

Me suomalaiset olemme tunnetusti todellisia kahvikissoja – olemme jo vuosia olleet maailmanlaajuisesti kahvinkulutuksen ykkössijalla. Viime vuonna kahvia juotiin vuositasolla keskimäärin 12 kiloa per henkilö. Todellinen kilomäärä on kahvinjuojien kesken todennäköisesti vielä korkeampi.

Meille on pienestä pitäen toitotettu, että kahvi on haitallista ja sen juontia pitäisi rajoittaa. Ei ole montaa vuotta, kun terveyspiireissä puhuttiin, että kahvi luokiteltaisiin taatusti huumeeksi, jos se keksittäisiin nyt. Nyt on takit käännetty ja kahvista puhutaan ihan uuteen äänensävyyn. Kahvi luokitellaan jossain yhteyksissä jopa terveysjuomaksi – kohtuudella nautittuna.

 

Yli 800 fytokemikaalia!

Kahvissa on valtava määrä antioksidantteja ja muita terveyden kannalta edullisia kasviyhdisteitä. Tämän hetkisten tutkimusten valossa klorogeenihappoja (CGA) pidetään näistä tärkeimpinä. Klorogeenihapot luokitellaan polyfenolien ryhmään, ja niitä on kaikkiaan noin 15 prosenttia kahvin kuivapainosta, riippuen kahvilajista. Robusta-kahvissa niitä on hiukan enemmän kuin arabicassa.

Klorogeenihappojen uskotaan vaikuttavan positiivisesti solujen viestintäjärjestelmään erityisesti hermoston rappeutumissairauksien osalta. Ne näyttäisivät pystyvän poistamaan joitakin myrkkyjä sekä estämään veren paakkuuntumista.

Klorogeenihapot yhdessä toisen antioksidanttiyhdisteen, trigonelliinin, kanssa näyttäisivät lisäksi vaikuttavaan positiivisesti sokeri- ja estrogeeniaineenvaihduntaan sekä suojaavan tietyiltä syöpälajeilta. Tutkijoiden erityisenä kiinnostuksen kohteena on kuitenkin näiden yhdisteiden vaikutus hermostoa rappeuttavien sairauksiin, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin.

Kahviko suoliston kaveri?

Kahvin polyfenoliset yhdisteet näyttäisivät tutkimusten mukaan vaikuttavan suotuisasti myös suoliston mikrobiomiin – suolistossa asustaviin bakteereihin ja niiden elinympäristöön. Ne hillitsevät toisaalta haitallisten bakteerien kasvua, ja toisaalta auttavat lisäämään hyödyllisten bakteerien, probioottien, kasvua.

Kahvi sisältää myös kuituja. Nämä kuidut näyttäisivät lisäävät suoliston bifidobakteerien määrää sekä vähentävät haitallisia E. coli- ja clostridium -bakteerilajeja. Suolistossa näistä kuiduista muodostuu lisäksi elimistölle erittäin tärkeitä lyhytketjuisia rasvahappoja.

Tutkijat uskovat, että kahvin positiiviset vaikutukset suolistoon johtuvat kahvin sisältämien kuitujen osalta kahvin sisältämistä antioksidanteista. Yksi tärkeistä antioksidanttisista yhdisteistä suoliston kannalta on nimeltään melanoidiini. Kahvia lukuun ottamatta tätä kasviyhdistettä ei saada mistään muusta ruoka-aineesta, ja se vaikuttaa elimistössä ravintokuidun tavoin. Todennäköisesti nimenomaan melanoidiinit suolistossa vaikuttaessaan auttavat alentamaan paksusuolen syöpäriskiä.

Monenlaista hyötyä

Eikä tässä vielä kaikki. Kahvi on viime vuosina kiinnostanut tutkijoita erityisen paljon. Pikainen vilkaisu Pubmed-tietokantaan kertoo, että kahvi-haulla löytyy yli 15 000 osumaa. Moni tutkimus toki toistaa itseään, mutta luku antaa kuitenkin viitteitä siitä, miten hyödyllinen kahvi saattaa kohtuukäytössä olla.

Tämän hetkisen tutkimustiedon valossa kohtuullinen kahvinjuonti auttaa vähentämään diabetes-riskiä jopa 30 prosenttia. Samanlaisia prosenttilukuja paljastavat erilaiset maksan terveyteen liittyvät tutkimukset. Kahvi näyttäisi alentavan alkoholista riippumatonta maksasairautta noin 29%, maksakirroosia jopa 39% ja maksafibroosia 27%. Hyödyt näyttäisivät tulevan sekä kofeiinipitoisen että kofeiinittoman kahvin nauttimisesta.

Syöpäriskiä kahvin uskotaan vähentävän noin 19% runsaasti kahvia juovien keskuudessa. Hyödyt tosin vaihtelevat syöpälajeittain, ja keuhkosyövän riskiä runsas kahvinjuonti saattaa osaltaan jopa lisätä.

Kahvi auttaa lisäämään myös aivojen verenkiertoa, ja ilmeisesti juurikin tästä syystä kahvista toivotaan apua monenlaisiin aivojen rappeumasairauksiin, niiden ehkäisyyn ja hoitoon.

 

Kuinka paljon on sopivasti?

Vaikkei kahvin optimaaliseen juontimäärään voidaan antaa yksiselitteistä vastausta, uskotaan keskimäärin, että 2-3 kuppia päivässä auttaa lisäämään kahvin positiivisia vaikutuksia. Erään tutkimuksen mukaan kolme kahvikupillista päivässä auttoi vähentämään kuolleisuutta 17 prosentilla. Tämän tutkimuksen mukaan kofeiinipitoisen ja kofeiinittoman kahvin välillä ei ollut eroja. Tavanomaisesti kofeiinipitoista tosin pidetään hiukkasen parempana, mutta erot ovat harvoin merkittäviä.

Yksilölliset erot – sekä muut elämäntapaan ja ravitsemukseen liittyvät seikat – saattavat sen sijaan olla hyvinkin merkittäviä. Toiset henkilöt ovat huomattavasti herkempiä kahville kuin toiset. Syyt voivat löytyä joko geneettisestä alttiudesta: muun muassa kahvin metaboliaa säätelevä CYP1A2 geeni vaikuttaa siihen, miten nopeasti kahvi poistuu elimistöstä. Usein he, joilla kahvin metabolia on nopea, ovat tottuneita kahvinjuojia.

Toiset saattavat olla myös herkempiä kahvin negatiivisille vaikutuksille. Kahvin on todettu joillakin nostavan kolesterolia, toimivan liiankin tehokkaana laksatiivina sekä vaikuttavan heikentävästi ravintoaineiden imeytymiseen erityisesti silloin, kun suolisto oikkuilee. Kahvi saattaa runsaassa käytössä vaikuttaa myös kollageenin tuotantoon ja erityisesti D-vitamiinin puutteessa vaikuttaa negatiivisesti osteoporoosin kehittymiseen.

Kahvia ei myöskään suositella erityisen stressaantuneille, joilla kortisolitasot ovat jo ilman kahviakin korkealla. Kahvi saattaa myös lisätä hermostuneisuutta eritysesti heillä, joilla kahvin aineenvaihdunta on hitaanpuoleista.

Kahvin määrän ja yksilöllisten erojen ohella huomiota kannattaa kiinnittää kahvin laatuun. Halvat kahvilajit saattavat nimittäin sisältää huikeita määriä erilaisia myrkyllisiä yhdisteitä, sillä ne kiinnittyvät helposti kahvin rasvamolekyyleihin. Luomukahvi on siksi ainoa oikea vaihtoehto etenkin silloin, kun kahvinjuonti on runsasta.

Kahvin valmistustapa vaikuttaa myös sen terveysvaikutuksiin. Tummapaahtoinen painepannulla valmistettu espresso on tämän hetkisen ymmärryksen mukaan terveellisin vaihtoehto. Sen antioksidanttipitoisuus on korkea, eikä sillä näyttäisi olevan vaikutusta kolesteroliarvoihin. Sen sijaan Nespresso-villityksen mukanaan tuomat alumiinipakkauksiin kätketyt annoskahvit ovat terveysvaikutuksiltaan köyhä vaihtoehto.

Kommentointi suljettu

Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.

You are about to remove a gift product. If you continue, it will not be added to your cart again.