Marimiina / Kohtuudella kaikkea

Öljyt ja vastustuskyky – tee syksyinen ”öljyjenvaihto”

lokakuu 3, 2019,
Marimiina / Kohtuudella kaikkea

Edellisessä blogissa kirjoitin rasvoista yleisesti. Nyt keskitytään niistä parhaimpiin, rasvojen aatelistoon: kasvisperäisiin öljyihin. Ne ovat keholle arjen superruokaa, jota se tarvitsee moniin toimintoihin päivittäin.

Kasviperäisiä öljyjä on monenlaisia, ja ne poikkeavat kemialliselta koostumukseltaan ja siten myös ominaisuuksiltaan. Itse tykkään suositella niiden monipuolista käyttöä, jotta keho saa mahdollisimman laajan skaalan hyviä öljyjä. Ulkoisesti käytettynä on hyvä valita omalle ihotyypille parhaiten sopivat öljyt.

Parhaimmillaan kasviöljyt ovat kylmäpuristettuja ja luomulaatuisia. Ensimmäinen tarkoittaa sitä, ettei niitä ole kuumennettu puhdistus- ja valmistusvaiheessa. Tämä on erittäin tärkeää, sillä kuumennus härskiinnyttää ja pilaannuttaa öljyn, ja siitä tulee vapaa radikaali ja keholle haitallinen.

Luomulaatua suosin siksi, että rasvamolekyyleihin tarttuu erittäin helposti monet ympäristömyrkyt ja tehotuotannossa käytetyt säilöntäaineet. Näitä saadaan joka tapauksessa tänä päivänä valtavia määriä, joten suosin niiden välttämistä silloin, kun se on helposti toteutettavissa.

Luomuvaihtoehto on rasvaa sisältävien tuotteiden osata tästä syystä minusta ainoa oikea vaihtoehto. (Sama koskee myös muita rasvaisia tuotteita ja esimerkiksi kananmunia.)

syksyinen öljyjenvaihto

Öljyt solukalvoilla

Öljyjen yksi tärkeä tehtävä on suojata kehoa rasvaliukoisten vapaiden radikaalien hyökkäykseltä. Öljyt ovat siten supertärkeitä värikkäiden vihannesten, hedelmien ja marjojen kavereita.

Öljyt suojaavat erityisen runsaasti rasvaa sisältäviä solukalvoja, ja estävät vapaita radikaaleja pääsemästä solujen sisään aiheuttamaan tuhoa.

Lisäksi öljyt, ja erityisesti oliiviöljyn pitkäaikainen käyttö, näyttää tutkimusten valossa muuttavan solukalvon rasvahappokoostumusta positiiviseen suuntaan.

Oliiviöljy on erittäin tärkeä solukalvojen hyvinvoinnille myös siksi, että se sisältää runsaasti oleiinihappoa, joka on yksi tärkeimmistä solukalvojen rasvahapoista.

 

Prostaglandiinit

Vaikka oliiviöljyä pidetään ehkä tärkeimpänä kasviperäisenä öljynä, ja sen uskotaan monessa vanhassa traditiossa parantavan lähes kaikki tunnetut ja tuntemattomat taudit, ei se silti tarkoita, että oliiviöljy olisi ainoa hyvä vaihtoehto. Kuten sanottu, monipuolisuus on aina keholle hyväksi.

Monipuolisesta ja laadukkaasta öljytarjonnasta keho saa myös monia muita tärkeitä komponentteja, joista ehkä tärkeimmät (rasvaliukoisten vitamiinien ohella) ovat prostaglandiinit ja omega-perheen rasvahapot.

Näiden osalta oliiviöljy ei kata läheskään kaikkea kehon tarvetta, ja se tarvitsee tuekseen mm. pähkinöiden, siementen ja avokadon rasvaa.

Prostaglandiinit ovat tulehdusta sääteleviä, hormoninkaltaisia ja rasvahapoista koostuvia yhdisteitä. Ne jaetaan kolmeen: PGE1, PGE2 ja PGE3.

Prostaglandiinit ovat omega-perheen rasvahappojen aineenvaihduntatuotteita. PGE1 ja PGE2 muodostuvat omega-6-rasvahapoista (linolihaposta), ja PGE3 muodostuu omega-3 perheen rasvahapoista (alfalinoleenihappo) olettaen, että kehossa on riittävästi aineenvaihduntaan tarvittavia entsyymeitä.

syksyinen öljyjenvaihto

Haasteellisen prostaglandiineista tekee se, että ne voivat sekä lisätä että vähentää tulehdusta. Jälleen yksi opetus siitä, että kohtuus kaikessa on tärkeää. PGE1 ja PGE3 ovat tulehdusta estäviä. PGE3 on erittäin tärkeä prostaglandiini aivojen, silmien ja hermoston hyvinvoinnille, ja PGE1 erityisesti auttaa pitämään veren ohuena ja juoksevana.

Tämä on normaalioloissa erityisen suotavaa, mutta leikkauksen yhteydessä vähintäänkin haasteellista. Siksi tarvitaan verenhyytymistä lisäävää PGE2:ta, joka on pääosin tulehdusta lisäävä prostaglandiini. Jälkimmäinen toisin sanoen säätelee kahden ensimmäisen prostaglandiinin toimintaa, ja on erittäin tärkeä myös aivojen sekä epiteelisolukon (iho mukaan lukien) toiminnalle.

Omegat

Omegat ovat siten tärkeitä riittävän prostaglandiinituotannon takia, mutta ei vain siksi. Omegat ovat välttämättömiä rasvahappoja, ja erityisesti omega-3-rasvahapoista elimistö saa aivojen ja hermoston hyvinvoinnille tärkeää DHA-rasvahappoa. DHA on ennen kaikkea rakenteisiin ei niinkään toimintaan vaikuttava rasvahappo.

Omega-6-rasvahapoista saadaan lisäksi erityisesti ihon ja limakalvojen kannalta tärkeää gammalinoleenihappoa (GLA), jonka aineenvaihduntatuotteena tosin on juurikin prostaglandiini. Omegaperheeseen kuuluu lisäksi monia muitakin rasvahappoja, kuten omega-7- ja omega-9-rasvahapot, jotka eivät ole välttämättömiä, mutta joista on usein puutosta.

Nämä vaikuttavat tulehduksia ehkäisevästi ja antioksidanttisesti muun muassa suojaamalla kehon eri kudosten solukalvoja.

 

Syksyinen öljyjenvaihto

Vaikka hyviä rasvoja ja erityisesti kasviperäisiä öljyjä tarvitaan päivittäin, syksyllä niitä tarvitaan todella paljon. Kesä, aurinko, helteet ja kesän grillijuhlat vaikuttavat rasvaprofiiliin meistä lähes kaikilla, ja silloin kun huonoja rasvoja saadaan liikaa suhteessa hyviin, maksa kärsii.

Maksa on nimittäin se elin, joka käsittelee rasvat ja muokkaa ne kehon tarvitsemaan muotoon. Huonot rasvat näkyvät siksi toisaalta ylimääräisinä kiloina, mutta myös voimattomuutena, uupumisena sekä ihon harmautena, veltostumisena ja epäpuhtauksina.

Vastaiskuksi tälle tarvitaan reippaasti hyviä rasvoja. Maksa tykkää erityisesti oliiviöljystä, mutta myös muita kasviperäisiä öljyjä tarvitaan.

Kourallinen pähkinöitä ja toinen kotimaisia marjoja (Marjojen siemenissä on niiden kokoon suhteutettuna runsaasti tärkeitä rasvahappoja!) ovat syksyisin paikallaan – unohtamatta pieniä, rasvaisia kaloja, parhaimmillaan muikkuja.

Näistä koko keho saa sekä tarvitsemiansa rasvahappoja sekä sopivasti proteiineja: Marjoista maksa ja suolisto saa detoksifikaatioon elintärkeitä kuituja, ja pikkukalojen ruodoista, keho saa mitä parasta kalsiumia ja kollageenia.

Pähkinöistä ja marjoista kylmäpuristettuja öljyjä kannattaa syksyisin käyttää myös ulkoisesti, sillä nämä pienet rasvahappomolekyylit pääsevät imeytymään myös alempiin ihokerroksiin kosteuttamaan, korjaamaan ja suojaamaan ihosolukkoa pintaa syvemmältä.

Erityisesti syksyisin iholle haastavan kesäkauden jälkeen tämä on tarpeen. Itse teen syksyisin sekä sisäisen että ulkoisen öljyjenvaihtokuurin, jolloin poistan vähintään kuukaudeksi ruokavaliosta ns. huonot rasvat ja korvaan ne hyvillä – niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Tekisitkö tänä vuonna sinäkin?

Leave a Reply

avatar
  Ilmoitukset kommenteista  
Ilmoita
Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.