Vieraskynä

Isoäiti sen jo tiesi – trendsetterit omivat: Miksi fermentointi on nyt niin pop?

maaliskuu 14, 2019,
Marimiina / Kohtuudella kaikkea

Fermentointi on nykyään kova sana niin ulkoisen kuin sisäisenkin hyvinvoinnin mittareilla, ja siitä uumoillaan yhtä trendien valtalinjaa tuleviksi lähivuosiksi. Fermentointi, toisilta nimiltään käyminen tai hapattaminen, on ikivanha säilöntätapa, joka tunnetaan erityisesti Venäjällä ja Aasiassa. Nyt tämä isoäideillekin tuttu menetelmä kerää fanijoukkoja ympärimaailmaa, ja siitä puhuvat kaikki terveysalan trendsetterit. Miksi?

 

Mitä on fermentointi?

Fermentointi laajasti ajateltuna on aineenvaihduntaprosessi, jossa entsyymien avulla saadaan aikaan kemiallisia muutoksia erilaisten orgaanisten aineiden koostumukseen. Ravinnon ja ruuan valmistuksen osalta fermentoinnilla tarkoitetaan prosessia ja säilytysmenetelmää, jossa käymisprosessin saa aikaan raaka-aineiden sokeriyhdisteiden sisältämä maitohappo, tai esim. etanolikäymisessä prosessin synnyttää ravintohiiva. Fermentoinnin ansiosta raaka-aine ja sen ympäristö hapettuvat. Hapettuminen tappaa haitalliset bakteerit ja lisää tuotteen säilyvyyttä merkittävästi.

Säilyvyyden parantamisen ohella fermentointi lisää huomattavasti raaka-aineiden ravintotiheyttä. Tämä tapahtuu aktiivisen entsyymitoiminnan ansiosta. Hapettumisen ansiosta entsyymit aktivoituvat ja alkavat pilkkoa ja käsitellä raaka-aineita. Tämä lisää raaka-aineen mikroravinteiden pitoisuuksia. Hyvä esimerkki on kaali. Hapatetussa kaalissa on moninkertainen määrä C-vitamiinia tuoreeseen kaaliin verrattuna.

Fermentointi lisää myös raaka-aineiden pre- ja probioottisia ominaisuuksia, ja auttaa siten elimistöä – ja erityisesti suolistoa – vahvistamaan omaa, suojaavaa bakteerikantaansa. Pre- ja probioottiset ominaisuudet toki vaihtelevat raaka-aineesta riippuen. Joissakin tapauksissa hyvät bakteerit lisätään raaka-aineeseen, jotta fermentointi käynnistyisi. Näin tehdään muun muassa silloin, kun tehdään kotitekoista jugurttia, ja moni uuden ajan ravintolisä perustuu osittain samalle idealle.

Jo vanha kansa tiesi – fermentoinnin monet hyödyt

Fermentointi tekee siten hurjasti hyvää. Fermentoitu ruoka sisältää huomattavasti enemmän ruokaa pilkkoa entsyymejä, ja on siten helpommin sulavaa. Hyvänä esimerkkinä on jälleen kerran kaali. Raaka kaali saa monen herkän vatsan (ja suoliston) kaasuttelemaan ja turpoilemaan. Tämä johtuu siitä, että fermentointi tapahtuu vasta suolistossa, ja se aiheuttaa erityisesti ärtyneelle suolistolle paljon ylimääräistä työtä. Sen sijaan hapatettu kaali kulkee suoliston läpi sen kummempia ääniä päästelemättä. Esityö on tehty, ja herkistynyt suolisto pääsee vähemmällä saaden kuitenkin kaikki kaalin hyödyt.

Entsyymiaktiivisuuden ohella fermentoitu ruoka sisältää runsaasti koko keholle tärkeitä, immuniteettia vahvistavia bakteereja. Ja miksi parasta, nämä bakteerit eivät ole fermentoidussa ruuassa yksin, vaan mukana on myös bakteerien ruoka, prebiootit. Fermentoitu ruoka on siten bakteerinäkökulmasta katsottuna todellista superruokaa, ja sitä tulisikin syödä runsaasti aina sairastelukierteiden ja erityisesti lääkekuurien yhteydessä. Hapatetun ruualla voidaan myös vahvistaa maitohappobakteerien vaikutusta.

Kokonaisvaltaista hyvinvointia myös iholle

Hapetettuja, fermentoituja tuotteita on käytetty terveyden ylläpitämiseen jo vuosisatoja. Vahvana perinne on elänyt erityisesti idässä. Viime vuosikymmeninä huimia harppauksia tehnyt bakteriologia on nostanut tämän vanhan kansan metodin suureen suosioon, sillä nyt ymmärretään, miksi ja miten fermentointi auttaa ylläpitämään terveyttä.

Sisäisen hyvinvoinnin saralla fermentointi on ihan yhtä kovaa huutoa. Tällä hetkellä supersuosittu korealainen Whamisan ihonhoitomenetelmä ratsastaa samalla aallonharjalla – ja syystä. Siihen kuuluu erilaisten kasvojenhoitorituaalien ohella fermentoitujen raaka-aineiden käyttäminen – nyt ulkoisesti iholla. Periaatteessa idea on sama kuin isoäidin niksissä hoitaa haavat hakatuilla kaalinlehdillä. Fermentoidut raaka-aineet ovat niin ravintotiheydeltään kuin entsyymiaktiivisuudeltaan huomattavasti ”raakoja” raaka-aineita tehokkaampia. Lisäksi ne auttavat hillitsemään tulehduksia tappaen haitallisia bakteereja ja optimoiden hyvien bakteerien elinolosuhteita.

Fermentointi trendivillityksenä ei siten ole pelkkää bling-blingiä. Taustalla on vahva ja aito perinne, josta meidän kaikkien kannattaisi ottaa vinkkeinä parhaat päältä. Onpa se sitten korealaista ihonhoitoa, kombutchan suurkulutusta tai aterioiden höystämistä hapankaalilla ja muilla hapatetuilla raaka-aineilla.

Kommentointi suljettu

Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.