Paasto edistää terveyttäsi, mutta vain, jos…

Uudenvuodenlupausten aikaan moni lupaa itselleen kevyempää elämää paaston avulla. Ajatus siitä, että muutaman päivän kevyt ruokailu tai mehupaasto tuo keveän tunteen, heleän ihon ja kirkkaan mielen, elää vahvana. Eikä se ihan väärä olekaan. Joskin ajatus siitä, että paasto olisi aina hyvä vaihtoehto, on harhaanjohtava. Paastolla on toki hyötynsä, mutta tälläkin kolikolla on kääntöpuolensa. Aina paasto ei kannata, ja nyt kerron miksi.

 

Hyvä, paha paasto

Paastolla voidaan saavuttaa paljon hyviä terveysvaikutuksia. Näihin perustuvat erityisesti Manner-Euroopan monet paastoklinikat. Kun elimistöllä ei kulu energiaa ruuansulatukseen, ajatellaan, että sillä jää enemmän voimavaroja paranemiseen. Todellisuudessa tilanne ei ole ihan näin mustavalkoinen.

Jos elimistömme ei saa ravintoa lainkaan, ei sillä myöskään ole polttoainetta paranemiseen. Kaikkien solujen uudelleenrakentaminen, DNA:n oikeinkoodaus ja jopa hengitys vaativat paljon energiaa. Elimistön energialaitokset, mitokondriot, ovat varsinaisia energiasyöppöjä, ja niinpä elimistö ei pidä niitä yllä silloin, kun energiaa ei tarvita, tai kun ravintoa ei saada riittävästi energiantuotantoon. Tästä johtuu se, että pitkän sairastelun, liikkumattomuuden – tai paastoamisen – jälkeen energiaa ei tunnu riittävän ollenkaan niin paljon kuin ennen. Elimistö on purkanut mitokondrioita ja käyttänyt niistä saatavaa rakennusainetta (eli rasvoja, proteiineja, vitamiineja, hivenaineita jne.) muuhun, sillä hetkellä oleellisempaan – ainakin sydämen tai aivojen toiminnan ylläpitämiseen.

Toisin sanoen paasto vähentää osaltaan elimistön energialaitoksia ja heikentää hetkellisesti energiantuotantoa. Paastotessa on siis osattava ottaa iisisti ja nostettava jalkaa kaasulta. Muuten mennään pahasti pieleen. Paasto pitää myös toteuttaa oikein. Parhaiten se tehdään alan ammattilaisen johdolla, ja vähintäänkin testattuja paasto-ohjelmia noudattaen. Näin taataan se, että elimistö saa välttämättömät ravintoaineet – muttei mitään ylimääräistä – optimaalisen puhdistuksen ja uudistumisen toteuttamiseen. Paastotessa raikas ulkoilma ja leppoisa liikunta, kuten lempeä jooga ja kävely, riittävä lepo ja itsensä hemmottelu kylpyjen, saunan ja erilaisten hierontojen ja hoitojen avulla buustaavat hyviä vaikutuksia.

Stressi ja paasto eivät sovi yhteen. Oli kyse sitten fyysisestä tai psyykkisestä stressistä, älä paastoa. Myös positiivinen stressi, ”liian paljon lautasella”, on selkeä kontraindikaation paastolle. Stressi hiljentää elimistön parasympaattisen, eli parantavan, uudistavan ja korjaavan hermoston, ja kääntää paaston hyvät vaikutuksen päälaelleen. Stressi syö myös paljon kehon energiavarantoja, ja paastotessa päivittäistä energiansaantia rajoitetaan tietoisesti, mikä jo itsessään lisää elimistön stressitilaa. Ikävä noidankehä on valmis. Kokonaisenergiasaldo jää miinukselle, ja paasto todennäköisesti epäonnistuu, tai vähintäänkin saa aikaiseksi voimakkaita puhdistusoireita ja sivuvaikutuksia. Paasto stressin aikaan voi hyvin laukaista myös migreeniä, flunssaa ja erilaisia, kullekin keholle ominaisia allergia- ja yliherkkyysoireita.

Paasto ei sovi, jos…

Stressin ohella on myös muita tilanteita, jolloin paastoa ei voida suositella. Tärkein näistä on pitkään jatkunut, kroonistunut stressi, josta nykyään puhutaan lisämunuaisväsymyksenä, englanninkielinen termi chronic fatigue syndrome vilahtelee usein myös suomenkielisessä kirjallisuudessa. Lisämunuaisväsymyksessä stressi on jatkunut niin pitkään, ettei keho – tarkemmin sanottuna lisämunuainen – kykene enää tuottamaan riittävästi kehon tarvitsemaa kortisonia. Pitkään jatkuessaan tila rasittaa myös kilpirauhasia ja koko hormoniketjua. Tilan seurauksena ei ole harvinaista, että naisella menee kuukautiskiertoa sekaisin ja raskaaksi tulo voi vaikeutua. Tällaisessa tilanteessa ei missään nimessä saa paastota.

Paastota ei myöskään saa kilpirauhasen vajaatoiminnan akuutissa vaiheessa eikä silloin, kun hormonitoiminta on heittänyt häränpyllyä – ilman lisämunuaisväsymystä. Vitamiini- ja hivenaineiden puutostilat ja anemia ovat myöskin tilanteita, joskin arkipäiväisiä, jolloin paastoa ei suositella. Alipaino ja samoin kova fyysinen treenaaminen ovat kontraindikaatioita paastolle, lähinnä voimakkaan hapetusstressin vuoksi.

Paasto ei ole hyvä idea myöskään silloin, kun epäillään raskasmetalli- tai homerasitusta, eikä silloin, kun suolisto voi huonosti. Suoliston bakteerikannan epätasapainotilat ja vuotavan suolen ongelmat saattavat pahentua paastossa, ja toisaalta paasto saattaa sysätä kehoon kertyneet myrkyt liian voimakkaasti liikkeelle, ja aiheuttaa ongelmia mm. aivojen hyvinvoinnin kannalta.

En suosittelisi paastoa myöskään kylmään, pimeään ja karuun talviaikaan. Tällöin kehomme joutuu käyttämään hurjasti energiaa pelkästään lämmönsäätelyyn ja jaksamiseen. Keinovalojen alla eläminen ei ole keholle missään määrin luonnollista. Parasta paastoaikaa on lämmin, lempeä ja valoisa kesä. Kesä ja erityisesti loma on leppoisuutensa puolesta muutenkin oivallista paastoaikaa, heille, jotka paastota haluavat.

Lempeitä vaihtoehtoja

Paastoaminen ei ole terveyden kannalta välttämätöntä. Tärkeintä on huolehtia riittävästä, puhtaasta ja kehon kannalta optimaalisesta ravitsemuksesta ja toisaalta kuonan ja keholle haitallisten aineiden poistumisesta.

Suoliston ja maksan hyvinvointi on sekä ravintoaineiden saannissa että turhan poistamisessa a ja o. Minusta näiden hyvinvoinnista tulisi huolehtia päivittäin, kohtuullisesti joka aterialla. Näin tiukkoja kuureja ei edes tarvita. Toisaalta pienet kurinpalautuksen juhlakausien jälkeen on aika ajoin paikallaan. Tällöin kuukauden mittaiset suoliston ja maksan detox-ohjelmat ovat erittäin toimivia, omaa kehoa kuunnellen. Niissä saa ja pitääkin syödä kunnolla, jotta aineenvaihdunta pysyy yllä ja koko keho puhdistuu.

Nykyään trendikkäitä ovat myös ns. pätkäpaastot, englanniksi intermittent fasting. Nämä ovat keholle tavanomaista paastoa lempeämpi vaihtoehto. Pätkäpaaston pointtina on se, että pidennetään päivittäin ja tavanomaisesti yöpaastoa niin, että se on 12 tunnin sijaan 16-18 tuntia. Pätkäpaastoamisella näyttäisi alustavissa tutkimuksissa olevan lukuisia terveyshyötyjä. Pätkäpaastoa voi kokeilla, joskin varovasti ja omaa kehoa kuunnellen. Joillekin sopii hyvin 12 tunnin yöpaasto, johon meidän kaikkien tulisi tähdätä, ja toiset pärjäävät pidemmälle. Pätkäpaastossa on hyvä huomioida tavanomaista paastoakin koskevat kontraindikaatiot; stressaavina ajanjaksoina ja silloin, kun keho on uupunut tai epätasapainossa, pätkäpaasto ei kannata.