Marimiina / Kohtuudella kaikkea

Kannattaako gluteenittomuus?

toukokuu 16, 2018,
Marimiina / Kohtuudella kaikkea

Gluteeni on eittämättä tämän hetken terveysbuumin kuuma peruna. Kauppojen hyllyt ja ravintoloiden ruokalistat pursuavat gluteenittomia vaihtoehtoja, ja tuskin kukaan on säästynyt uutisilta, joissa kerrotaan gluteenin terveyshaitoista. Ja hyvä niin, sillä gluteeni aiheuttaa monille paljon hallaa. Eritoten heille, joilla on joko keliakia tai niin sanottu gluteeniyliherkkyys.

Moni onkin sitä mieltä, että jyrkkä gluteenittomuus on aina paras vaihtoehto. En ole ihan samaa mieltä, vaikka ehdottomasti vähägluteenisen ruokavalion kannalle kallistunkin. Silloin, kun ollaan ehdottomasti gluteenittomuuden kannalla, esittäisin kaksi kysymystä: Miksi? Ja millä lailla? Nyt kerron sinulle miksi.

 

GLUTEENI JA VUOTAVA SUOLI

Tutkimusten valossa tiedetään, että gluteeni pilkkoutuu suolistossa huonosti – ihan kaikilla. Sen vuoksi leipä- tai pastaövereiden jälkeen melkein jokaisella vatsa kupruilee ja turvottaa. Joskus oireet voivat tulla viiveellä, eikä niitä siksi yhdistetä gluteeniin. Pilkkoutumaton gluteeni (viljan proteiini) takertuu suoliston limakalvon solujen välisiin ns. tiiviisiin liitoksiin ja hajottaa näitä. Ihan kaikilla. Ja kun tiiviit liitokset hajoavat, suoliston limakalvon soluvälit alkavat falskata ja päästää läpi joko pilkkoutumattomia tai muuten haitallisia yhdisteitä. Jatkuessaan tämä falskaus johtaa vuotavaan suoleen. Ne, joilla on todettu joko gluteeniyliherkkyys tai keliakia, gluteeni ei pilkkoudu ollenkaan, ja siksi oireet ovat huomattavasti voimakkaammat, ja joskus jopa hengenvaaralliset.

Vehnässä on gluteenin ohella myös toista proteiinia, gliadiinia, jonka on todettu olevan vielä ärhäkämpi –se rikkoo tiiviitä liitoksia vielä enemmän. Tästä syystä usein eritoten vehnä ja siitä valmistetut tuotteet aiheuttavat pahimmat oireet. Sekä gliadiini että proteiini liitetään zonuliini-nimiseen tulehdukselliseen, kehon tuottamaan proteiiniin. Zonuliini säätelee em. tiiviiden liitosten avaus- ja sulkumekanismia, ja sillä on erittäin tärkeä tehtävä kehon puolustuskyvyn ylläpitämisessä. Zonuliinin määrä nousee välittömästi äkillisen tulehduksen tai viruksen (esim. salmonella) päätyessä kehoon. Tämä auttaa aukaisemaan tiiviitä liitoksia, jotta tulehduksen aiheuttajasta päästään eroon. Kun haitallinen yhdiste on poistettu, zonuliinin määrä suoliston limakalvolla laskee välittömästi. Tiedetään, että gluteeni ja gliadiini lisäävät zonuliinin tuotantoa, ja tämä lisää suolen epänormaalia läpäisevyyttä, ts. vuotavan suolen oireyhtymää, ja voi johtaa pahimmillaan esimerkiksi autoimmuunisairauden (kuten keliakia) syntymiseen.

KELIAKIA VAI GLUTEENIYLIHERKKYYS`

Olemme kaikki erilaisia, joten kaikilla mekanismi ei toimi samankaltaisesti, eikä tokikaan kaikilla gluteeniviljojen syönti johda sairasteluun ja keliakiaan. Tähän vaikuttaa muu kokonaisvaltainen terveydentila, ruokavalio gluteenin ympärillä sekä geenit. Geeniperimä määrää pitkälti sen, onko meillä herkkyyksiä gluteenille ja/tai gliadiinille, ja onko meillä taipumusta keliakiaan. Varsinaisen keliakia-geenin ohella kannamme ainakin neljää geeniä, jotka määrittelevät kehomme herkkyyttä gluteiinipitoisille viljoille. Myös zonuliinitasoja voidaan testata. Tämä ei suoranaisesti kerro gluteeniyliherkkyydestä, mutta jos zonuliinitasot ovat korkealla, tiedetään, että suoliston tiiviit liitokset vuotavat.

 

GLUTEENITONTA VAI EI?

Kannattaako kaikkien olla ehdottomasti ja jyrkästi gluteenittomalla? Minusta ei. Jos et oireile gluteenipitoisen aterian jälkeen, ehdottomaan välttämiseen ei mielestäni ole tarvetta. Sen sijaan, jos sinulla on vastakipuja, turvotusta, ylipainoa, autoimmuunisairaus, tulehduksia, nivelkipuja tai kärsit iho-ongelmista, suosittelisin kokeilemaan gluteenitonta kuukautta – parhaimmillaan kahta – jotta saat asiaan varmuuden. Viimeistään kahden kuukauden jälkeen huomaat eron. Jos eroa ei ole, et mitä todennäköisimmin ole gluteeniyliherkkä.

Suhtaudun itse gluteeniin samalla tapaa kuin sokeriin ja maitotuotteisiin. Näistä kahdesta muusta pahiksesta puhun enemmän seuraavien viikkojen aikana, ja annan ohjeita, miten näitä voi käytännössä vähentää – herkuttelusta ja nautinnosta tinkimättä. Gluteeni – silloin kun yliherkkyyttä ei ole – on pienissä määrin ok. Se ei yksin aiheuta suuria ongelmia, silloin kun sitä ei syödä suuria määriä päivittäin. Kaikki riippuu kokonaisuudesta, ja siitä, millaista gluteenipitoista ruokaa syöt. Valkoinen patonki on ihan eri juttu kuin täysjyväleipä. Molemmissa on gluteenia, mutta toisesta löytyy myös runsaasti hyviä kuituja, keholle tärkeitä mineraaleja ja ravintoaineita.

Tämä sääntö pätee myös gluteenittomaan; On ihan eri asia syötkö linssipohjaista, gluteenitonta pastaa, vai valkoisesta riisistä tehtyä pastaa. Ja tässä pätee minun mielestäni gluteenittoman ruokavalion ongelma. Markkinavoimat ovat ottaneet kaikki mehut irti gluteenittomuus-trendistä, joten gluteenittomana myydään vähän mitä sattuu. Me kuluttajat ostamme, ja ajattelemme tehneemme hyvän päätöksen. Itse sain kohtauksen huomattuani, mitä marketin gluteenittomat karjalanpiirakat sisältävät. Päädyin ostamaan ihan perinteisiä, ruisjauhosta tehtyjä ja voihin leivottuja piirakoita. Hyvällä omallatunnolla.

Jos siis olet gluteenittomalla, tarkasta, mistä gluteenittomat tuotteesi ovat tehty. Suosi proteiinipitoisia pastavaihtoehtoja, mahdollisimman puhtaita leipiä ja piirakkapohjia. Mitä lyhyempi ainesosaluettelo, sen parempi, pätee tähänkin ralliin.

Ensi viikoilla lisää sokerista ja maitotuotteista. Siihen asti, muista kohtuus kaikessa!

Kommentointi suljettu

Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.