Marimiina / Kohtuudella kaikkea

Probioottien ja prebiottien merkitys hyvinvoinnille

lokakuu 24, 2017,
Marimiina / Kohtuudella kaikkea

Pro- ja prebiootit eivät enää ole mikään uusi juttu. Kuitenkin vasta viime vuosina on alettu yhä paremmin ja paremmin ymmärtää, miksi nämä ns. hyvät bakteerit ovat niin tärkeitä elimistön tasapainoiselle toiminnalle. Bakteriologia, bakteerien tutkimus, jonka viimeaikaiset löydökset ovat olleet ihan huikeita, pystyy paremmin selittämään miksi probioottien ja prebioottien merkitys hyvinvoinnille on niin oleellinen.

Pro- ja prebiootit kuuluvat elimistön hyviin bakteereihin. Ne ovat eliittijoukkoa kaikkien miljardien bakteerien joukossa, joita me kuljetamme jatkuvasti mukanamme. Viimeisintä tietoa on, elimistömme soluista vain noin 10% olisi meidän ”omiamme”, loput 90% ovat bakteeriperäisiä. Olemustamme, taipumuksiamme ja elinkaartamme määrittämästä geeniperimästä vain 1% on ”meitä itseämme”, loput ovat erilaisia bakteerikantoja ja niiden johdannaisia.

Huikeaa, eikö olekin? Lopulta voisi ajatella, että bakteerit ohjaavat meitä ja terveyttämme huomattavasti enemmän kuin me voimme ohjata bakteereita. Bakteereita on kaikkialla: elimistössämme, ympärillämme ja kaikkialla elävässä materiassa. Niitä on sekä hyviä että pahoja. Toivottavaa tietysti olisi, että hyvät bakteerikannat, kuten erilaiset pro- ja prebiootit olisivat voiton puolella. Tähän onneksi voimme itse ratkaisevasti vaikuttaa.

Ratkaisevana tekijänä bakteerien taistossa on suolisto ja sen kunto. Suolistossa asustaa suhteessa kaikkein eniten bakteereja, niitä on siellä paljon enemmän kuin soluja. Suolistossa tapahtuu myös suuri osa aineenvaihdunnan prosesseista, mikä taas loppukädessä ratkaisee sen, miten hyvin me voimme. Ilman riittävää proteiinien, hiilihydraattien ja rasvojen määrää, elimistö ei toimi. Ja, jos näistä elimistö ei – lähinnä suolistossa – pysty muodostamaan riittävästi mikroravinteita, kuten vitamiineja, hivenaineita, antioksidanttisia yhdisteitä ja hormoneja, elimistö toimii, mutta tosi huonosti. Vähän niin kuin auto, johon tankataan toistuvasti väärää bensaa.

Ravintorikkaan ja monipuolisen ravinnon syöminen on siten erittäin tärkeä asia. Mutta vielä tärkeämpää on pitää huolta siitä, että suolisto voi hyvin. Suolisto voi hyvin, kun sen bakteerikanta on monipuolinen, hyvälaatuisia bakteereja on paljon ja bakteereilla on riittävästi monipuolista ruokaa lisääntyäkseen. Ja näitä hyviä suoliston bakteereja edustavat pro- ja prebiootit.

Probiootit ovat hyviä bakteereja, joita kaikkiaan on löydetty tuhansia erilaisia kantoja. Läheskään kaikkia ei vielä tunneta. Tunnetuimmat ja tutkituimmat ovat laktobasilli ja bidifus. Probiooteista puhuttiin aiemmin maitohappobakteereina, sillä tyypillisimmin niitä on hapatetuissa maitotuotteissa, kuten jogurtissa, viilissä, piimässä ja kefiirissä. Nykyisin suositaan probiootti-nimitystä, sillä näitä hyviä bakteereita löytyy myös muuten hapatetuista tuotteista, kuten esimerkiksi hapankaalista, -porkkanasta ja japanilaisesta tempeh’stä ja misosta.

Prebiootit sen sijaan ovat probioottien ruokaa. Ne ovat hiilihydraatteja ja suolistossa hajoamattomia kuituja, joita on erityisesti sipulikasveissa, sikurissa, artisokassa, hunajassa ja propoliksessa ja soijapavuissa. Prebioottisia yhdisteitä on löydetty myös palkokasveista, siemenistä ja täysjyväviljasta. Prebiootit muodostavat probiooteille suotuisan kasvuympäristön, ja ovat näille mitä parasta ravintoa. Nämä kaksi kaverusta toimivat siten yhdessä suoliston limakalvon tukena ja koko vastustusjärjestelmän perustana. Ilman vahvaa bakteeripeittoa, suolen ohut limakalvo pääsee läpäisemään haitallisia aineita, mm. pahoja bakteereita, viruksia, myrkkyjä, raskasmetalleja ja muita tautien aiheuttajia, verenkiertoon. Näin käydessä, elimistön vastustuskyky on pettänyt.

Kääntäen krooninen uupumus ja heikkous, vatsakivut ja ummetus, kuumeilu ja vilunväreet, lihaskivut, iho-oireet ja lisääntyneet allergiat voivat kaikki viitata heikentyneeseen vastustuskykyyn ja suoliston bakteerikannan epätasapainoon.

Pre- ja probiootit ovat kuin parhaat kamut

Myös ailahteleva mieli, masentuneisuus ja keskittymiskyvyn puute voivat juontaa juurensa suolistoon. Uusimmissa bakteeritutkimuksissa on havaittu, että valtaosa, jopa 90%, serotoniinintuotannosta tapahtuu suolistossa. Itse serotoniini kulkeutuu suoliston hermosoluista vagushermoa pitkin aivoihin, hypotalamukseen, käytettäväksi ja jaettavaksi elimistöön. Tätä samaa reittiä pitkin menee aivoista runsaasti informaatiota suolistoon, ja tämä on syy miksi suolistoa voidaan hyvällä omallatunnolla kutsua toisiksi aivoiksi. Tästä johtuu myös se, että syömämme ruoka vaikuttaa vireystasoon ja mielialaan, ja vastaavasti uupumus, masennus ja paha päivä tuntuvat helposti myös vatsassa.

Suoliston hyvästä bakteerikannasta kannattaa siis pitää huolta. Aina kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ruoassa on riittävästi luontaisia pre- ja probiootteja. Stressin, kiireen, uupumustilojen ja tautikierteiden sekä matkustelun aikaan probioottilisästä on taatusti apua. Laadukkaan valmisteen tunnistaa siitä, että se sisältää useita bakteerikantoja ja niiden kokonaissumma on useita miljardeja.

Tähän loppuun en malta olla laittamatta maailman parasta ja helpointa probioottireseptiä. Tarvitset vain (luomu)kookoskermaa ja 2 probioottikapselia. Ja sitten kääritään hihat:

Laita huoneenlämpöinen kookosmaito puhtaaseen (lasi)kulhoon. Vatkaa joukkoon probioottikapselien sisältö. Peitä kulho liinalla ja jätä lämpimään tekeytymään vuorokaudeksi. Sekoita valmis jugurtti tasaiseksi ja siirrä jääkaappiin. Maku on hapatuksen ansiosta hapan, joskin kookokselle ominainen makeus maistuu taustalla. Kun lisäät jogurtin sekaan tuoreita hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä sekä ripauksen hyvälaatuista hunajaa ja vaikkapa mintunlehtiä, on nopea ja taatusti terveellinen aamu- tai iltapala valmis.

Kommentointi suljettu

Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.